lauantai 29. lokakuuta 2011

Kissa ja hiiri



Tuunasin 3-vuotiaani kanssa kirppikseltä löytyneestä peruspaidasta uniikin. Tyttö piirsi ja äiti sitten vielä vähän väritteli. Tuli tosi hauska! Lasten piirustuksissa on kyllä niin ihania yksityiskohtia, että pakostikin hymyilyttää. Tässäkin kissa on melkoisen häijyn oloinen ja hiiri hupaisasti hömelön pupun näköinen kieroon katsovine silmineen.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kesä talven keskelle


Ompelin keväällä molemmille tytöilleni kierrätyskankaiset kääntötakit, joita on pidetty tosi paljon. Nyt tein isommalle tytölle talviversion samasta takista, mutta ilman kääntömahdollisuutta. Kankaaksi valikoitui vihreä kukkalakana, jonka keskusta on jo aivan haalistunut. Reunoilta riitti kuitenkin kirkasväristä ja napakkaa kangasta pienen takin verran.


Takin vuoria mietin pitkään. Punainen tikkivuori olisi ollut nätti, mutta jotenkin silmäni pysähtyivät kerta toisensa jälkeen tuohon kirppikseltä löytyneeseen sydäntrikooseen. Se on vaan niin suloinen! Pistäytyminen paikallisessa kangaskaupassa varmisti mietteeni, sillä heidän tikkivuorensa oli todella ohutta. Hankin siis lämmikkeeksi kerroksen vanua ja vielä toisen kerroksen vatiinia. Nyt on kyllä lämpöinen!


Takana on tamppi ja hiippahuppuun kiinnitin nauhalaatikossa jo iäisyyden pyörineen kärpässienen. Jotakin mekkoa varten sen joskus askartelin, mutta se jäi kuitenkin silloin käyttämättä. Koristeeksi vielä pari metriä punaista polvekenauhaa niin jo on retro ilmestys :)


Innoituksen tähän takkiin sain näistä SPR:n kirpputorilta parilla eurolla ostamistani kivan ruohonvihreistä Reiman haalarihousuista. Housut olivat aivan kuin uudet ja todella muhkeat. Kun vielä viereisellä rekillä roikkui ihana vihreä retrohaalari kuopukselle, niin pakkohan nämä oli napata mukaan, jotta saadaan molemmille plikoille retroasut talveksi. Kuopuksen haalari tosin osoittautui niin niukaksi mitoitukseltaan, että saatan joutua vielä hänenkin kohdallaan ompelupuuhiin. Ja sehän on vain hyvä uutinen ;)


maanantai 24. lokakuuta 2011

Nallepeitto


Tämän tilkkupeiton tein lahjaksi pienelle kummipojalleni. Kuvat aplikoin ja tekstit kirjailin muliinilangoilla. Tikkasin vanun kiinni käsin satunnaisten blokkien ympäri etupistoilla. Värimaailman yritin valita perheen mieltymysten mukaan. Toivottavasti onnistui :) Peittoon ammensin inspiraatiota isolla kauhalla lempiblogini Tilli Mössönpoika ja muita ihania hurmaavista tilkkutöistä.


sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Apinasetti


Kangastilkkujen tuhoaminen jatkuu. Apinatrikoon lopusta ja raidallisesta kirppispaidasta syntyi iloinen asu kuopukselle. Tykkään jotenkin tosi paljon tästä väriyhdistelmästä, vaikken yleensä ole mustan ystävä. Malli syntyi hyviä kaavoja yhdistelemällä ja itse vieläkin mieleisemmäksi muokkaamalla.


lauantai 22. lokakuuta 2011

Leijonapaita


On tullut taas sorruttua tilaamaan uusia kankaita, joten niitä varten pitäisi saada kangashyllyyn tilaa. Ihanasta Helikopterileijona-froteesta ja kierrätetystä kylpytakista sain leikeltyä vielä 86cm paidan. Varsin poikamainen paita pikkutytölleni jälleen kerran, mutta haitanneeko tuo mitään. Kyllä alle kaksivuotiaalla on vielä tarpeeksi monta prinsessavuotta edessään, mikäli hän sellaista kaipaa.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Pieniä tarpeellisia juttuja


Sain vihdoin saumurin huollosta ja heti sillä piti surauttaa pari pikkuompelusta pois ompelupöydältä pyörimästä. Pikkulikalle ompelin velourisen hiippamyssyn kirppikseltä löytämäni pihahaalarin kaveriksi. Vuorina kierrätystrikoo ja välissä lämmikkeenä kerros vanhaa fleecevilttiä. Korvaläppiin applikoin heijastinkankaasta sydämet. Kaava hauskaan pipoon löytyy vuosikymmenen takaisesta Ottobresta (4/2001) .


***

Ompelutauon aikana oli hyvää aikaa tarttua puikkoihin.
Nitkuttelin isommalle tytölle perussukat Nallen jämälangoista.


Violetit velourhousut ovat tylsät mutta tarpeelliset kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kaavana tuttu Ottobren Vilkas käännettävillä resoreilla. Koko 98/104cm.


Omakin pääni tarvitsi syyspipoa. Kallonmuotoni ei ole mikään kovin ylevä, joten tykkään käyttää kaikenlaisia hassusti töröttäviä pipoja. Korvat, sarvet, hiipat, tupsut ja töpsyt ovat tarpeeksi lapsellisia makuuni. Hiippapipon kangas on joustofroteeta ja se on kierrätetty kirppistopista. Vuori on ruskeaa trikoota ja kaava oma kokeilu.

***


Trikoo- ja PUL-tilkuista tein muutaman kestotuotteen itselleni. Kokeilin laiskuuttani tällä kertaa kiinni ommeltavien neppareiden sijaan noita Prymin metallineppareita. Käytössä sitten selviää, ovatko nuo aivan liian massiiviset möllykät.

Ja loppuun vielä kiitos tunnustuksesta Pompannapin Hannalle! Tunnustukset lämmittävät aina suuresti mieltäni! Lähiaikoina on kuitenkin tullut tunnustettua niin monenlaista, että jätän tällä kertaa vastailematta kysymyksiin ja jatkamatta tunnustusta eteenpäin.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Vaippoja, vaippoja...


Saumurini on huollossa, joten ompeluksetkin ovat osittain tauolla. Kaikki ideat tuntuvat vaativan toteutuakseen saumuria, sillä ompelukoneessani ei ole minkään sortin jousto-ompeleita. Eipä täällä silti aivan tumput suorina olla haahuiltu, vaan puikoilla tikuttelemalla ja lasten kanssa askartemalla olen saanut ensimmäisiä joululahjoja tehdyksi. Jonkin tekosyyn varjolla huijasin itseni tilaamaan myös Myllymuksujen uutta Hiiri-PULia ja muuta vaippamateriaalia - ja niiden kanssa pärjäsin pelkällä ompelukoneellakin.

Ensimmäistä kertaa uskaltauduin kokeilemaan kuorivaipan ompelua. Olen aina kuvitellut sen olevan hirveän hankalaa: joustokantti lipsuisi joka suuntaan ja näyttäisi nurjalla puolella epäsiistiltä, ompelukoneeni tekisi hyppytikkiä jne. Mitä vielä! Ompelu oli niin helppoa ja nopeaa, että iski oikein harmitus, kun vasta nyt sen tajusin. Kaavan piirsin meidän luottokuoresta ja tästä tuli kyllä ainakin yhtä hyvä, vaikka itse kehunkin ;). Näitä olisi kiva ommella lisääkin, mutta en ole vielä osannut vakuuttaa itseäni uusien kuorien tarpeesta...



Pari taskuvaippaa samasta hiirikankaasta. Sisällä ruskea coolmax.


Ja tässä se oikea syy, jonka varjolla hankin muutkin vaippamatskut: pari uutta yövaippaa. Meidän vaippapeppu on alkanut heräilemään öisin märkään bambuvaippaan ja coolmaxista löytyi pelastus.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Taatelinalle


Hankin pätkän iki-ihanaa taatelijoustofroteeta jo keväällä. Tilausta naputellessani tiesin, että siitä syntyisi nalletunika isomman tytön kerhovaatteeksi.


Tunikan kaveriksi ompelin Kestovaippakaupan raitavelourista housut käännettävillä resoreilla. Värimaailma on niin poikamainen, että aplikoin polviin sydämet. Turkoosit resorit olisivat sopineet hyvin näihin housuihinkin, mutta se olisi tehnyt niistä turkoosit ruskeilla raidoilla. Jännä miten pienestä nuo värijutut ovatkaan kiinni!

Housuja saumuroidessani onnistuin ompelemaan neulaan. Voi himpura sentään! En edes yleensä käytä neuloja saumurin kanssa, kun koen ne vähän turhiksi, mutta nyt halusin kohdistaa haaran raidat jämptisti. Laitan neulat aina poikittain suhteessa kankaan reunaan, joten siinähän pääsin sitten ompelemaan suoraan neulan päälle. Tyhmästä päästä kärsii... Ei auta muu kuin kiikuttaa saumuri terien teroitukseen. Ja kun tässä pikkukaupungissa ei ole ompelukonehuoltoa, tietää tuo kunnon taukoa ompeluksiin. Huoh!